Lähden sunnuntaina Fuengirolaan. Ei kyllä ollut tarkoitus, mutta niin tässä kävi. Fugessa ollaan yleensä vietetty kesäloma syyskuussa. Viime syksynä ravintolassa ruokaa odotellessa leikin kännykän geokätköilysovelluksella. Täytenä yllätyksenä huomasin, että se toimii myös ilman nettiyhteyttä! Ette varmaan arvaa, missä merkeissä loppuloma kului... Pitkin vuoriston maaseutua ja pitkin rannikkoa, ympäri naapurikyliä käveltiin kätköillen. Ja niin siellä kuin kaikkialla muuallakin, kätköilijä päätyy sellaisille seuduille ja nähtävyyksille, joihin koskaan muuten ei olisi eksynyt. Kätkökuvauksesta voi lukea kätköpaikan merkityksen, historian tai tarinan. Nähtiin erikoisia ja erikokoisia puistoja, näköalapaikkoja, torneja, kävelyreittejä, aitoja, muureja, kylttejä, puita, maisemia, teitä ja raunioita. Los Pacosin yläpuolella maaseudulla meitä kohti laukkasi vuorilta tietä pitkin parisataapäinen lammaslauma. Sanoin Miehelle, että kato, tuolta tulee kilpapyöräilijöitä. Ei tullut. Oli hetken orpo olo, kun ei ollut mitään paikkaa, mihin olisi väistänyt, mutta lampaat eivät meistä piitanneet, vaan kipittivät tiensivua pitkin ohi. Kysyin niiltä, kuka johtaa, ja jokainen vastasi, että "Mää!" Ota niistä selvä sitten. Voittajia kaikki.

Eli se on loma nyt! Yhdeksäntoista kokonaista päivää. Hyvää lomaa meille! Harras toive on, että pysyisimme terveinä reissun ajan. Ei haittaa, vaikka lennot olisivat myöhässä, tai lomalla sataisi. Vanhana on niin vähään tyytyväinen.